Koronapandemia heikensi Ohjaamopalveluiden saatavuutta

    Teemu Vauhkonen 

Koronapandemia sulkutoimenpiteineen koettelee kaikkia väestöryhmiä, mutta ei silti tasapuolisesti. Taloustutkimuksen keräämien tietojen mukaan tyytyväisyys elämänlaatuun laski vuonna 2020 alle 25-vuotiailla enemmän kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Nuorisobarometriin haastateltujen 15-25-vuotiaiden elämään tyytyväisyys oli laskenut kouluarvosanoin mitattuna alkuvuoden 8,5:stä loppuvuoden 8,0:aan (Lahtinen & Myllyniemi 2021). Vastaavasti Valtakunnallisen työpajayhdistyksen (TPY) kyselyssä työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret ilmoittivat ahdistuksen ja muiden mielenterveysongelmien, yksinäisyyden ja taloudellisten ongelmien lisääntyneen.

Työvoimatutkimuksen mukaan puolestaan viime vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 15-24-vuotiaita työllisiä 11 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, kun 15-64-vuotiaita työllisiä oli kaikkiaan 35 000 vähemmän. Nuorilla naisilla työllisyyden väheneminen näkyy päätoimisen opiskelun lisääntymisenä, mutta nuorilla miehillä työttömyyden kasvuna. (Sutela 2021) Tilanteen takia vastavalmistuneita opiskelijoita voi jäädä ilman työtä tai joutua koulutustaan vastaamattomaan työhön. Erityinen riski kuitenkin kohdistuu työn ja koulutuksen ulkopuolella jo oleviin nuoriin sekä niihin, jotka ovat vaarassa keskeyttää koulunkäynnin tai opiskelun.

Työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäämisen pitkittymisellä voi olla pitkälle ulottuvia vaikutuksia nuorten tulevaisuuteen (ks. esim. Scarpetta ym. 2010). Työttömyyshistoria itsessään voi heikentää nuoren mahdollisuuksia työllistyä, koska työttömyyden kesto voi toimia työnantajalle merkkinä hakijan tuottamattomuudesta (Kroft ym. 2013). Vastaavasti rekrytointitilanteessa työnantajat voivat päätellä pidempään työttömänä olleen henkilön olevan vähemmän tuottava työntekijä (Alasalmi ym. 2020). Pitempiaikainen työelämän ulkopuolella olo voi lisäksi rapauttaa työelämässä tarvittavaa inhimillistä pääomaa (Blanchard & Summers, 1989). Työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäämisen pitkittyminen riippuu muun ohella siitä, saako nuori tarvitsemiaan palveluita.

Ohjaamoista apua tukea tarvitseville nuorille

Ohjaamotoiminnan tarkoituksena on auttaa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria, no, työhön tai koulutukseen. Se ei kuitenkaan ole suunnattu ainoastaan työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville, vaan se on kaikille nuorille suunnattu palvelu, joka antaa apua myös toimeentuloon, asumiseen ja arjenhallintaan liittyvissä asioissa sekä tukee nuorten psykososiaalista hyvinvointia siten, että apu tarpeisiin löytyy samasta paikasta (Ks. Savonmäki 2021). Ohjaamon oven takaa löytyy niin TE-palveluja, uraohjausta, etsivää nuorisotyötä, sosiaalityötä kuin Onni-hankkeen työntekijöiden tarjoamaa psykososiaalista tukeakin. Ohjaamotoiminnan kantavana periaatteena on moniammatillisuus, joka tarkoittaa sitä, että nuorta voi olla auttamassa useampi eri alan ammattilainen hänen tarpeidensa mukaan.

Ohjaamojen asiakkailla tyytyväisyys elämänlaatuun on matalampi kuin nuorilla keskimäärin, syksyllä 2020 heidän elämänlaadulleen antama arvio kouluasteikolla oli 7,4. Luku kertoo siitä, että Ohjaamoon löytää tukea tarvitsevia nuoria myös pandemian aikana. Ohjaamosta saatuun palveluun nuoret olivat kauttaaltaan tyytyväisiä ja antoivat sille yleisarvosanan 9,2. Myös objektiiviset havainnot kertovat Ohjaamo-palvelun hyödyistä: tukea tarvitseva nuori saa tarvitsemansa palvelut nopeammin Ohjaamossa asioidessaan kuin tyypillisessä TE-toimiston palveluprosessissa, ja osallistuvat myös todennäköisemmin aktiivitoimenpiteisiin (ks. Valtakari ym. 2020).

Ohjaamojen asiakasmäärät vähentyneet

Pandemian aiheuttaman tilanteen erikoisuus on, että samanaikaisesti kun nuorten hyvinvointi heikkenee ja nuorisotyöttömyys kasvaa, myös palvelujen saatavuus on heikentynyt. Osan pandemian aikaa ei ole voinut mennä Ohjaamoon, vaan on pitänyt ottaa etäyhteys. Ohjaamojen asiakasmääriä kuvaava käyrä osoittaa asiakasmäärien romahtaneen viime keväänä, mutta romahdus näyttää koskeneen ennen muuta Ohjaamojen tarjoamaa ryhmätoimintaa. Yksilöasiointien määrä on vähentynyt maltillisemmin, eli etäyhteyksin on osin onnistuttu korvaamaan Ohjaamojen lähipalveluita yksilöasiointien osalta. Käyrää pidemmälle seuratessa kuitenkin huomaa, että syksylläkin myös yksilöasiakkaiden kuukausittaiset määrät jäivät pandemiaa edeltävää tasoa matalammiksi, ja laskivat syksyn mittaa aina heinäkuuta matalammalle tasolle saakka. Toki on huomioitava, että keväisin nuoret ehkäpä ylipäätään asioivat Ohjaamossa enemmän kuin syksyisin, yhteishaun ja kesätöiden hakemisen vuoksi.

Koronapandemia on mitä ilmeisimmin vauhdittanut digiloikkaa Ohjaamoissa, mutta paljon on edelleen tehtävissä. Puutteet lähipalvelun saatavuudessa jättää nuoria palvelun ulkopuolelle, mutta niin jättää todennäköisesti myös riittävien etäpalvelujen puute. Viime vuonna ylivoimaisesti yleisin tapa ottaa etäyhteys Ohjaamoon, oli soittaa puhelimella. Soittaminen on luonteva tapa asioida ikään katsomatta, mutta yhtäältä kyse voi olla riittävien verkkopalveluiden puutteesta sekä tietämättömyydestä verkkopalveluiden olemassaolosta. Verkkopalveluiden tulisi myös mahdollistaa monialainen ohjaus verkossa. Koronapandemia väistyy jossain vaiheessa, mutta tarve monialaiseen matalan kynnyksen verkko-ohjaukseen silti säilyy.

Lähteet

Alasalmi, J; Busk,H; Kauhanen,A; Leinonen, T; Solovieva, S; Valkonen,T; Viikari-Juntura, E. (2020) Työpolitiikka ja työllisyysaste: tutkimukseen perustuvia johtopäätöksiä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:33 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162271/VNTEAS_2020_33.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kroft, K., Lange, F. ja Notowidigdo, M. J. (2013). Duration dependence and labor market conditions: Evidence from a field experiment. The Quarterly Journal of Economics 128(3): 1123-1167

Lahtinen, Jenni & Myllyniemi, Sami (2021). Nuorten tyytyväisyys elämään korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana. Nuorisotutkimusseura. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma70

Scarpetta, S., Sonnet, A. ja Manfredi, T. (2010). Rising Youth Unemployment During The Crisis: How to Prevent Negative Long-term Consequences on a Generation? Paris: OECD Social, Employment and Migration Working Papers No. 106.

Sutela, H. (2021) Koronan satoa: nuoret naiset opiskelevat, miehet enemmän työttöminä. Tilastokeskus: Tieto ja trendit. https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2021/koronan-satoa-nuoret-naiset-opiskelevat-miehet-enemman-tyottomina/

Valtakari, M; Arnkil, R; Eskelinen, J; Mayer, M; Nyman, J; Sillanpää, K; Spangar, T; Ålander, T; Yli-Koski, M. (2020): Ohjaamot - monialaista yhteistyötä, vaikuttavuutta ja uutta toimintakulttuuria: Monialaisen yhteistyön vaikuttavuus nuorten työllistymistä edistävissä palveluissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:13. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162134/VNTEAS_2020_13.pdf?sequence=1&isAllowed=y